Alku aina hankalaa

Alku aina hankalaa...
``Niin muuttuu maailma, Eskoseni`` sanoi Aleksis Kivi aikoinaan. Näihin sanoihin voidaan kiteyttää myöskin nykyisin Maalahden kunnan peruskoulun suomenkielisen
ala-asteen nimellä toimivan koulumme vaiheet alku aikojen synnytystuskista keisarinleikkauksineen, jossa tohtorina toimi itse korkein oikeus, nykypäivän
tasapainoiseen ja tasavertaiseen tilanteeseen. Meille nykypäivänä koulussa työskenteleville henkilöille, joille alkuaikojen vaikeudet eivät ole henkilökohtaista todellisuutta, on vaikea uskoa asiakirjojen kertomaa todeksi, varsinkin kun tuntemuksemme mukaan pakkoadoption kautta huoltosuhteeseen joutuneesta lapsesta on tullut kasvatusäidilleen verrattain läheinen.

Niinä vuosina, joina henkilökohtaisesti olen ollut todistamassa Maalahden kunnan suhdetta kouluumme, on kunnan suhtautuminen ollut tasapuolista, eräissä
tapauksissa jopa positiivisen myönteistäkin.

Mutta alkuun.
Ensimmäiset yritykset koulun perustamiseen tehtiin vuonna 1918.Tällöin tehtiin ehdotus kunnanvaltuustolle, koska kirkkoherraviraston ilmoituksen mukaan kunnan
alueella asui 38 kouluikäistä suomenkielistä lasta, eli riittävän määrä koulun perustamiseksi. Valtuusto ilmoitti kuitenkin päätöksenään, että suomenkieliset voivat laittaa lapsensa Långåminnen kouluun. Esitys katsottiin kuitenkin epärealistiseksi, sillä olisi ollut täysin mahdotonta opettaa kahdella kielellä samanaikaisesti. Ajatus suomenkielisen koulun saamiseksi iti kuitenkin vanhempien mielissä. Kun konstit loppuivat, otettiin keinot avuksi. Paikkakunnalle perustettiin ompeluseura, jonka myyjäisissä saamilla varoilla voitiin vuoden 1920 syksyllä avata suomenkielinen alkeiskoulu. J. Uiton sivukamarissa. Opettajaksi palkattiin opettajatar Helga Lahti Ilmajoelta. Koulun ylläpito tuli kuitenkin ylivoimaisen raskaaksi ompeluseuratoiminnan rahoittamana ja niinpä toiminta jouduttiin lopettamaan kahden lukukauden
jälkeen.

Vuonna 1924 uusittiin kansakoulupiirijako Maalahden kunnassa. Tarkastaja Rautavuoren painostuksesta saatiin kuntaamme suomenkielinen koulupiiri, jonka
myös kouluhallitus 28.4.1924 vahvisti koko Maalahden kuntaa käsittäväksi. Vahvistusten jälkeen tarkastaja Rautavuori ilmoitti, että alin mukaan suomenkielisillä oli oikeus saada kunnon koululaitoksen alaisuuteen kuuluva suomenkielinen koulu. Anomus kunnanvaltuustolle jätettiin välittömästi koulun perustamiseksi. Kunnanhallitus hylkäsi kuitenkin anomuksen erinäisiin verukkeisiin nojautuen. Samoin kävi myös v. 1925. Ratkaisevaa apua kamppailussa oman koulun saamiseksi suomenkielisille lapsille saatiin opettaja S. Lipastilta, jonka neuvojen pohjalta perustettiin 27.6.1926 pidetyssä kokouksessa "Maalahden suomalaisen kansakoulun perustaminen ja kannattaminen, kaikilla luvallisilla keinoilla varojen hankkiminen mainittua kansakoulua varten, iltamien ja juhlien pitäminen" (2. §)

Yhdistyksen johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Puheenjohtajaksi Jaakko Paulaharju ja muiksi jäseniksi emäntä Manta Hyövälti, maanviljelijät H. H. Ihanamäki, Juho Paulaharju, Juho Hartvik, Mikko Talso, ja Väinä Sainio. Tilintarkistajiksi valittiin Juho Mänty ja Sakari Sainio, varalle Matti Mänty ja Väinö Paulaharju. Sosiaaliministeriön yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 12.7.1926. Koulu aloitti toimintansa syyslukukauden alusta 1926 Juho Männyltä vuokratuissa tiloissa. Koulukirjat ja -tarvikkeet saatiin edullisesti Oy Valistukselta opettaja Lipastin myötävaikutuksella. Koulukalusteet tehtiin
talkootyönä keräyksellä saadusta sahatavarasta.

Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Anna Similä, mutta hänen kieltäydyttyä valittiin opettajaksi ylioppilas Alli Helman, myöhemmin Paasiala. Varoja kannatusyhdistys sai toimintaansa varten mm. Pohjanmaan suomalaiset, Kansakoulunystävät ja Kansallisvaltiosäätiö-nimisiltä yhdistyksiltä. Lisäksi varoja kerättiin kannatusyhdistyksen nimissä järjestetyillä iltamilla, arpajaisilla ym. toiminnalla. Ansiokasta apua, opettaja Lipastin lisäksi antoivat toimittaja Aarne Mattila rouvineen, opettaja Matti Kivinen rouvineen, toimittaja J.O Ikola, tuomari Lauri Halme ja Tohtori Heikki Lehmusto, avustamalla arpajaisten järjestelyissä sekä toimimalla juhlissa ja iltamissa puhujina ja ohjelman esittäjinä. Lisäksi tuomari Lauri Halme ajoi kouluasiaa eteenpäin eri virastoissa korvauksetta. Kannatusyhdistyksen tukemana koulu toimi kolme lukukautta, eli vuoden 1927 loppuun, sillä vuoden 1928 kevätlukukauden alusta kunta pakotettiin liittämään suomenkielinen kansakoulu koululaitokseensa. Tämän pakotemääräyksen antoi korkein oikeus, johon kunnanvaltuuston oli valitettu maaherran määräyksestä ottaa koulu hoitoonsa 5000 markan uhkasakon uhalla.Vaikeudet eivät loppuneet vielä tähän, sillä kahden lukukauden jälkeen kunta kieltäytyi maksamasta opettajan palkkaa. Asiasta valitettiin
kouluvaltuustolle, joka määräsi kunnan menettelemään lainmukaisesti. Lisäksi kouluhallitus kehotti maaherraa panemaan perittäväksi aiemmin määrätty 5000 markan suuruinen uhkasakko. Tätä maaherra ei kuitenkaan toteuttanut, mutta sen sijaan hän määräsi kunnan rakentamaan 10 000 markan sakon uhalla oman kouluhuoneiston suomenkielisille elokuun 1. päivään 1930 mennessä. Nyt pakotteet otettiin vakavammin ja koulu valmistui ajallaan.

Koulu aloitti toimintansa nykyisessä kiinteistössä Kolinanharjun laidassa erinäisten sijaintipaikkakiistojen jälkeen vuonna 1930, toimittuaan sitä ennen vuokratiloissa luksi Juho Männyn ja v:sta 1928 Matti Peltomäen omistamassa kiinteistössä. Opettajana toimi vuodesta 1928 lähtien Amalia Saari, aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka, eli vuoteen 1966. Toiminta jatkui supistettuna yksiopettajaisena kouluna vuoteen 1958 saakka, jolloin valittiin toiseksi opettajaksi Paavo Ojala, joka opetti 4-7 luokkia. Tilanne rauhoittui. Koulu jatkoi toimintaansa normaalisti kunnan holhouksen alaisena. Vuonna 1966, 36-vuotisen toiminnan jälkeen katsottiin koulun olevan peruskorjauksen tarpeessa. Korjausta ryhdyttiin suorittamaan kesällä 1966. Inhimillisten erehdysten summana syttyi 15.6.1966 tulipalo, joka tuhosi koulun niin pahoin, ettei koulun pitoa rakennuksessa voitu jatkaa. Niinpä korjausten ajaksi koulun toiminta siirrettiin Långmossan koulurakennukseen. Vuoden 1968 syksystä Kolinan koulu oli peruskorjattu entistä ehompana valmis vastaanottamaan oppilaat suojiinsa. Tässä asussaan koulu on jatkanut kohtalaisen kyvykkäästi
toimintaansa 1980-luvun puoliväliin. Koulun pihassa ollut ulkorakennus, missä olivat vessat oppilaiden ja henkilökunnan käyttöön, purettiin ja tilalle alettiin rakentaa koululle lisäsiipeä. Lisäsiipi valmistui vuonna 1987. Lisäsiipeen sijoitettiin liikuntasali peseytymistiloineen, keittiö, kaksi luokkatilaa ja uusittu aula. Vuonna 2000 Kolinan koulurakennukseen muuttivat Svarvarin lakkautetun koulun opettajat ja oppilaat. Ruotsinkielinen koulu lakkautettiin kiinteistöstä vuonna 2005, suomenkielisellä koululla tällaista uhkaa ei ole.

Syksyllä 2007 Kolinan kouluun siirtyi 26 oppilasta Sarvijoen lakkautetusta koulusta Jurvasta. Näin Kolinan koulun oppilasmäärä kasvoi yli 40 oppilaan.

Opettajina koulun toiminta aikana ovat olleet seuraavat henkilöt:
1926-1928 Alli Paasiala

1928-1931 Amalia Saari

1931-1932 Kaino Saari

1932-1933 Lia Saari

1933-1934 Nikolai Västi

1934-1936 Bertta Komulainen

1935-1966 Amalia Saari

1958-15.2.1959 Juhani Ojala

16.2.1959-31.7.1959 Sylvi Havu

1959-1960 Erkki Mustonen

1960-1975 Kalevi Katila

1966-1987 Helli Jylhä

1975-2004 Seppo Ollikainen

1977-1978 Helena Yli-Heikkuri

1978-1979 Sirpa Kiminki