Alku aina hankalaa...
``Niin muuttuu maailma, Eskoseni`` sanoi Aleksis Kivi
aikoinaan. Näihin sanoihin voidaan kiteyttää myöskin nykyisin Maalahden kunnan
peruskoulun suomenkielisen
ala-asteen nimellä toimivan koulumme vaiheet alku aikojen
synnytystuskista keisarinleikkauksineen, jossa tohtorina toimi itse
korkein oikeus, nykypäivän
tasapainoiseen ja tasavertaiseen tilanteeseen. Meille
nykypäivänä koulussa työskenteleville henkilöille, joille alkuaikojen vaikeudet
eivät ole henkilökohtaista todellisuutta, on vaikea uskoa
asiakirjojen kertomaa todeksi, varsinkin kun tuntemuksemme mukaan pakkoadoption kautta
huoltosuhteeseen joutuneesta lapsesta on tullut kasvatusäidilleen
verrattain läheinen.
Niinä vuosina, joina henkilökohtaisesti olen ollut
todistamassa Maalahden kunnan suhdetta kouluumme, on kunnan suhtautuminen ollut
tasapuolista, eräissä
tapauksissa jopa positiivisen myönteistäkin.
Mutta alkuun.
Ensimmäiset yritykset koulun perustamiseen tehtiin vuonna
1918.Tällöin tehtiin ehdotus kunnanvaltuustolle, koska kirkkoherraviraston
ilmoituksen mukaan kunnan
alueella asui 38 kouluikäistä suomenkielistä lasta, eli
riittävän määrä koulun perustamiseksi. Valtuusto ilmoitti kuitenkin päätöksenään,
että suomenkieliset voivat laittaa lapsensa Långåminnen kouluun. Esitys
katsottiin kuitenkin epärealistiseksi, sillä olisi ollut täysin mahdotonta
opettaa kahdella kielellä samanaikaisesti. Ajatus suomenkielisen koulun saamiseksi
iti kuitenkin vanhempien mielissä. Kun konstit loppuivat, otettiin
keinot avuksi. Paikkakunnalle perustettiin ompeluseura, jonka myyjäisissä
saamilla varoilla voitiin vuoden 1920 syksyllä avata suomenkielinen
alkeiskoulu. J. Uiton sivukamarissa. Opettajaksi palkattiin opettajatar Helga
Lahti Ilmajoelta. Koulun ylläpito tuli kuitenkin ylivoimaisen raskaaksi
ompeluseuratoiminnan rahoittamana ja niinpä toiminta jouduttiin lopettamaan
kahden lukukauden
jälkeen.
Vuonna 1924 uusittiin kansakoulupiirijako Maalahden
kunnassa. Tarkastaja Rautavuoren painostuksesta saatiin kuntaamme
suomenkielinen koulupiiri, jonka
myös kouluhallitus 28.4.1924 vahvisti koko Maalahden
kuntaa käsittäväksi. Vahvistusten jälkeen tarkastaja Rautavuori ilmoitti, että
alin mukaan suomenkielisillä oli oikeus saada kunnon koululaitoksen
alaisuuteen kuuluva suomenkielinen koulu. Anomus kunnanvaltuustolle jätettiin
välittömästi koulun perustamiseksi. Kunnanhallitus hylkäsi kuitenkin anomuksen
erinäisiin verukkeisiin nojautuen. Samoin kävi myös v. 1925. Ratkaisevaa apua kamppailussa oman koulun saamiseksi
suomenkielisille lapsille saatiin opettaja S. Lipastilta, jonka neuvojen pohjalta
perustettiin 27.6.1926 pidetyssä kokouksessa "Maalahden suomalaisen kansakoulun
perustaminen ja kannattaminen, kaikilla luvallisilla keinoilla varojen
hankkiminen mainittua kansakoulua varten, iltamien ja juhlien pitäminen" (2. §)
Yhdistyksen johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt:
Puheenjohtajaksi Jaakko Paulaharju ja muiksi jäseniksi emäntä Manta Hyövälti,
maanviljelijät H. H. Ihanamäki, Juho Paulaharju, Juho Hartvik, Mikko Talso, ja
Väinä Sainio. Tilintarkistajiksi valittiin Juho Mänty ja Sakari Sainio,
varalle Matti Mänty ja Väinö Paulaharju. Sosiaaliministeriön
yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 12.7.1926. Koulu aloitti toimintansa
syyslukukauden alusta 1926 Juho Männyltä vuokratuissa tiloissa. Koulukirjat ja -tarvikkeet
saatiin edullisesti Oy Valistukselta opettaja Lipastin myötävaikutuksella.
Koulukalusteet tehtiin
talkootyönä keräyksellä saadusta sahatavarasta.
Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Anna Similä, mutta hänen kieltäydyttyä valittiin
opettajaksi ylioppilas Alli Helman, myöhemmin Paasiala. Varoja
kannatusyhdistys sai toimintaansa varten mm. Pohjanmaan suomalaiset,
Kansakoulunystävät ja Kansallisvaltiosäätiö-nimisiltä yhdistyksiltä. Lisäksi
varoja kerättiin kannatusyhdistyksen nimissä järjestetyillä iltamilla,
arpajaisilla ym. toiminnalla. Ansiokasta apua, opettaja Lipastin lisäksi
antoivat toimittaja Aarne Mattila rouvineen, opettaja Matti Kivinen rouvineen,
toimittaja J.O Ikola, tuomari Lauri Halme ja Tohtori Heikki Lehmusto,
avustamalla arpajaisten järjestelyissä sekä toimimalla juhlissa ja iltamissa
puhujina ja ohjelman esittäjinä. Lisäksi tuomari Lauri Halme ajoi kouluasiaa
eteenpäin eri virastoissa korvauksetta. Kannatusyhdistyksen tukemana
koulu toimi kolme lukukautta, eli vuoden 1927 loppuun, sillä vuoden 1928
kevätlukukauden alusta kunta pakotettiin liittämään suomenkielinen kansakoulu
koululaitokseensa. Tämän pakotemääräyksen antoi korkein oikeus, johon
kunnanvaltuuston oli valitettu maaherran määräyksestä ottaa koulu hoitoonsa 5000 markan
uhkasakon uhalla.Vaikeudet eivät loppuneet vielä tähän, sillä kahden
lukukauden jälkeen kunta kieltäytyi maksamasta opettajan palkkaa. Asiasta
valitettiin
kouluvaltuustolle, joka määräsi kunnan menettelemään
lainmukaisesti. Lisäksi kouluhallitus kehotti maaherraa panemaan perittäväksi
aiemmin määrätty 5000 markan suuruinen uhkasakko. Tätä maaherra ei kuitenkaan
toteuttanut, mutta sen sijaan hän määräsi kunnan rakentamaan 10 000 markan sakon
uhalla oman kouluhuoneiston suomenkielisille elokuun 1. päivään 1930
mennessä. Nyt pakotteet otettiin vakavammin ja koulu valmistui ajallaan.
Koulu
aloitti toimintansa nykyisessä kiinteistössä Kolinanharjun laidassa erinäisten sijaintipaikkakiistojen jälkeen vuonna 1930, toimittuaan
sitä ennen vuokratiloissa luksi Juho Männyn ja v:sta 1928 Matti
Peltomäen omistamassa kiinteistössä. Opettajana toimi vuodesta 1928 lähtien
Amalia Saari, aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka, eli vuoteen 1966.
Toiminta jatkui supistettuna yksiopettajaisena kouluna vuoteen 1958
saakka, jolloin valittiin toiseksi opettajaksi Paavo Ojala, joka opetti 4-7 luokkia.
Tilanne rauhoittui. Koulu jatkoi toimintaansa normaalisti kunnan holhouksen
alaisena. Vuonna 1966, 36-vuotisen toiminnan jälkeen katsottiin koulun olevan
peruskorjauksen tarpeessa. Korjausta ryhdyttiin suorittamaan kesällä 1966.
Inhimillisten erehdysten summana syttyi 15.6.1966 tulipalo, joka tuhosi
koulun niin pahoin, ettei koulun pitoa rakennuksessa voitu jatkaa. Niinpä
korjausten ajaksi koulun toiminta siirrettiin Långmossan koulurakennukseen. Vuoden
1968 syksystä Kolinan koulu oli peruskorjattu entistä ehompana valmis
vastaanottamaan oppilaat suojiinsa. Tässä asussaan koulu on jatkanut
kohtalaisen kyvykkäästi
toimintaansa 1980-luvun puoliväliin. Koulun pihassa ollut ulkorakennus, missä olivat vessat
oppilaiden ja henkilökunnan käyttöön, purettiin ja tilalle alettiin
rakentaa koululle lisäsiipeä. Lisäsiipi valmistui vuonna 1987. Lisäsiipeen
sijoitettiin liikuntasali peseytymistiloineen, keittiö, kaksi
luokkatilaa ja uusittu aula. Vuonna 2000 Kolinan koulurakennukseen muuttivat Svarvarin
lakkautetun koulun opettajat ja oppilaat. Ruotsinkielinen koulu lakkautettiin
kiinteistöstä vuonna 2005, suomenkielisellä koululla
tällaista uhkaa ei ole.
Syksyllä 2007 Kolinan kouluun siirtyi 26 oppilasta
Sarvijoen lakkautetusta koulusta Jurvasta. Näin Kolinan koulun oppilasmäärä
kasvoi yli 40 oppilaan.
Opettajina koulun toiminta aikana ovat olleet seuraavat
henkilöt:
1926-1928 Alli Paasiala
1928-1931 Amalia Saari
1931-1932 Kaino Saari
1932-1933 Lia Saari
1933-1934 Nikolai Västi
1934-1936 Bertta Komulainen
1935-1966 Amalia Saari
1958-15.2.1959
Juhani Ojala
16.2.1959-31.7.1959 Sylvi Havu
1959-1960 Erkki Mustonen
1960-1975 Kalevi Katila
1966-1987 Helli Jylhä
1975-2004 Seppo Ollikainen
1977-1978 Helena
Yli-Heikkuri
1978-1979 Sirpa Kiminki
1987-1990 Tiina Blomqvist
1987-1990 Seppo Kauppila
1991-1992 Salme Heikkilä
1991-1992 Timo Kujala
1992-1995 Teija Sorri-Lampinen
1992-1995 Ilkka Lampinen
1995-1998 Petri Somppi
1995- Anna-Leena Melleri
2004-2005 Juha Kalliomäki
2005-2007 Jari Kalliokoski
2007- Juha Kalliomäki
2007- Sinikka Mylläri

Kolinan koulu vuoteen 1987 asti.

Kolinan koulu vuodesta 1987 lähtien.

Koulukuva lukuvuodelta 1926-1927.

Koulukuva vuodelta 1928.

Koulukuva lukuvuodelta 1930-1931.